Tarton suomalainen koulu

KALEVALAMITTAISIA RUNOJA

Minä yksin tietä kuljen

kuljen sitä yksin päivän

lepään sillä yksin illan

yksin sillä olen aina

ruusu ja sillä on ollut

talvella lumi peittänyt

lumisruusut jäädyttänyt

en ruusuja saa käsiini

kylmyys minut pian jäädyttää

alan itkemään ja kuihdun

jäljelle jää piikit pystyyn

sellainen minä olen nyt

sellainen olen huomenna

ei kukaan minua hoida

ei kukaan minua huomaa

tiellä olen aina yksin 

Yuuki Hanayo

Seppä Seppo Ilmarinen

vaka vanha väinämöinen

juoksivat kilpaa metsässä

Ilmarinen voitti kisan

kisan jälkeen syötiin muonaa

ruuan jälkeen sänkyyn mentiin

yöllä nukuttiin makeesti 

Puuma

Aamuyöllä Ossi kulkee

ympäri taloa yksin

lähtee omasta sängystään

jatkaa sitten Lauran sänkyyn 

Sejase

Vaka vanha Väinämöinen

kieriskeli iloisena

lumen päällä saunan jälkeen

sitten haki saunalimsan

sauna oli liian kuuma

suihku oli liian kylmä

Väinämöinen myrtsisteli

kiukaalla oli iso suu

Väinämöinen ajatteli

kylmää ja kuumaa suihkua

mietiskeli menevänsä

vielä hiihtämään Sammon luo

hakevansa rikkauksia

ostaaksensa uuden limsan

Seuraavana päivänä hän

kahlasi metsästä ulos

kompastui puun juureen hupsis

kirosi ja manasi puun

helvetin syvyyksiin kauas

jatkoi matkaa hypähdellen

ja räpätellen itsekseen

Mustekala ja  Kleopatra